Duodecim-lehti numero 3/2025 on ilmestynyt. Uutinen tiivistää lehden sisällön ja nostaa esiin keskeisimmät näkökulmat. Voit tutustua numeroon myös podcastina.
Pääkirjoitus Onko anafylaksian hoito muuttunut muistuttaa, että anafylaksian tunnistamisen vaikeus on edelleen reaktion alkuvaiheen arviossa. Anafylaksiaan ei aina liity iho-oireita, vaan kohtaus voi alkaa verenpaineen laskulla tai hengitystieoireilla. Päivystystilanteessa oireita hoidetaan varhaisessa vaiheessa annettavalla adrenaliinilla, vaikka täyttä varmuutta anafylaktisesta reaktiosta ei vielä olisi.
Aikakauskirja Duodecim 140 vuotta -kirjoitussarjassa on teemana rokottaminen. Rokotteiden mahdollisiset haittavaikutukset huolestuttivat jo 1880-luvulla, ja niin silloin kuin tänäkin päivänä kansan valistaminen rokottamisen hyödyistä on tärkeää.
Hinkuyskätapaukset lisääntyivät Suomessa merkittävästi vuoden 2024 aikana. Katsausartikkeli kuvaa sen laboratoriodiagnostiikan ja bakteerikantojen seurannan.
Lapsen tai nuoren synkopee on tavallinen syy päivystyskäynnille. Näin tutkin -artikkeli ohjaa oikeaan diagnoosiin. Yleisin synkopee on vasovagaalinen kollapsi, jonka tunnistaa tapahtumakuvauksesta ja ennakko-oireista.
Katsausartikkelissa kantasoluista haiman saarekkeiksi ja diabeteksen hoidoksi kerrotaan, että ihmisen kantasolujen erilaistaminen haiman kantasolusaarekkeiksi onnistuu jo tutkimuksissa. Kantasolusaarekkeet saattavat tulevaisuudessa mahdollistaa tyypin 1 diabeteksen solukorvaushoidon.
Polycythaemia vera ja essentiaalinen trombosytemia ovat luuytimen liiallisesta solutuotannosta johtuvia klonaalisia veritauteja. Katsausartikkeli esittelee niiden taustalla olevat yleisimmät geneettiset mutaatiot ja taudinkuvan. Molempiin liittyy lisääntynyt valtimo- ja laskimotukosriski ja essentiaaliseen trombosytemiaan myös vuotoriski. Taudit voivat johtaa myös luuytimen fibrotisoitumiseen ja leukemisoitumiseen.
Geneettiset tekijät vaikuttavat luun laatuun ja osteoporoosiriskiin
Perinnöllistä osteoporoosia tulisi epäillä, kun luun hauraus tai lukuisat murtumat ilmenevät lapsuusiässä, nuorella aikuisella tai miehellä, kun suvussa useammalla henkilöllä on osteoporoosia tai kun taudinkuva poikkeaa tavanomaisesta osteoporoosista. Katsausartikkelissa ohjeistetaan diagnostiikkaa ja kuvataan kolme suomalaisissa aineistoissa merkittäväksi osoittautunutta monogeenistä osteoporoosimuotoa.
Ruoansulatuskanavan pintoja suojaa limakalvokerros, jonka rakenne vaihtelee pH:n ja mikrobiston mukaan. Katsausartikkeli kuvaa tämän limakalvokerroksen ominaisuuksia ja rakennetta sekä sen merkitystä ihmisen terveydelle.
Vinkistä vihiä -artikkelissa selvitellään alakouluikäisen kohtausoireita. Lisäksi numerossa on katsausartikkeli transbronkiaalisen kryobiopsian käytöstä interstitiaalisten keuhkosairauksien diagnosoinnissa.
Jäsen, lue Duodecim-lehti 3/2025 »